Ruottin munarki ja kuninkaspere
Ruotti on perustuslailinen munarki, mikä merkittee ette valtionpäämiehen tehtävät on säänelty perustuslaissa. Munarkki on epäpuliittisena valtionpäämiehenä Ruottin kokoaava eustaja ja maan symbooli.
Ruotti on ollu taittamaton munarki aina 900-luvulta. Tämä enemän kun tuhanenvuotinen histuurialinen ja kulttuurinen perintö on yniikkiä mailmassa. Vaikka valtionpäämiehen rolli on muuttunu ja seuranu yhteiskunnan kehityksen tahtia, munarki silti eustaa jatkuvuutta ja perinettä, ja se on jotaki joka on saanu isoman merkityksen kätevästi muuttumassa ympäristössä. Aina vuelta 1973 Hänen Majesteetti Kuninkas Carl XVI Gustaf on Ruottin valtionpäämies. Vuona 2018 Kuninkhaasta tuli se munarkki joka on istunu pissiin valtaistumela.
Kuninkas toimii hänen moton mukhaan ”Vie Ruottia – aijan myötä”
Kuninkaspere
Kuninkasperheesheen kuuluu Kuninkas ja Drottninki, Kuninkasparin kolme lasta ja heän aviopuolet sekä net kaheksan lastenlapsia.
Kuninkas Carl XVI Gustaf syntyi Hagan linnassa 1946 nuoriinpana viiestä siskosta. 1976 Kuninkas meni naimishiin fröökynä Silvia Sommerlathin kans, syntyny 1943, joka avioliiton kautta tuli Ruottin drottninkiks.
Kruununprinsessa Victoria, syntyny 1977, on naimissa Prinsi Danielin kans, syntyny 1973. Pariskunnala on kaks lasta: Prinsessa Estelle, syntyny 2012 ja Prinsi Oscar, syntyny 2016. Pere assuu Hagan linnassa Solnassa, missä kans Kuninkas asui osan lapsuuvensa aikana.
Prinsi Carl Philipilä, syntyny 1979, on kolme lasta yhessä aviopuolensa kans Prinsessa Sofia, syntyny 1984: Prinsi Alexander, syntyny 2016, Prinsi Gabriel, syntyny 2017 ja Prinsi Julian, syntyny 2021. Pere assuu Kuninkhaalisessa Djurgårdenissa, Stockholmissa.
Prinsessa Madeleine, syntyny 1982, assuu ulkomaila yhessä aviopuolensa kans Herra Christopher O’Neill, syntyny 1974. Pariskunnala on kolme lasta: Prinsessa Leonore, syntyny 2014, Prinsi Nicholas, syntyny 2015 ja Prinsessa Adrienne, syntyny 2018.
Kuninkas ja Kruununprinsessa, yhessä Drottninkin ja Prinsi Danielin kans, on Ruottin pääeustajat sekä maassa ette muita maita kohti. Prinsi Carl Philip ja Prinsessa Sofia sekä Prinsessa Madeleine on pääasiassa paneuntunheet aatheelisille stiftelsile ja toiminoile, jokka het on perustanheet ja/eli mihin het on sitoutunheet. Sen lisäks he hoitavat Kuninkhaan puolesta vissiä viralisia tehtäviä.
Oikeus kruunhuun
Kruununperimystä päättää perimysjärjestys, joka on yks Ruottin neljästä perustuslaista. Vuona 1979 Ruottin valtiopäivät muuttivat perimysjärjestystä niin ette munarkin vanhiin lapsi riippumatta sukupuolesta perrii valtaistuimen. Muutokset merkittevät kans sitä, ette vain nykysen kuninkhaan jälkeläisilä, eikä muila Bernadotten perheen suvussa, ole perintöoikeutta Ruottin valtaistuimele. Ensimäisenä kruununperijänä on Kruununprinsessa Victoria ja sitten tullee Prinsessa Estelle.
Valtionpäämiehen tehtävät
Kuninkhaala on valtionpäämiehenä ensi käessä valtioseremonialisia ja eustavia tehtäviä ja saattaa sen lisäks panna oman vaikutuksen viranharjottelussa siinä kehässä mitä hallitusmuoto määrittelee.
Kuninkhaan tehtävät on muun muassa ette:
- aukasta valtiopäivät valtiopäivän puhemiehen pyynöstä. Tämä tapahtuu tavalisesti joka vuosi syyskuussa ja markkeeraa valtiopäivän työvuen alkua. Seremonia piethään valtiopäivän plenisalissa missä Kuninkas kans pittää puhheen valtiopäivämiehile.
- olla puhheenjohtaja konseljissa mikkä piethään Kuninkhaalisessa Linnassa. Vaihtokonselji piethään sillon ku uusi hallitus astuu valthaan. Tietokonseljia piethään säänölisesti missä annethaan ministerile maholisuuen ilmottaa valtionpäämiehele ja kruununperijäle hallituksen pulitiikasta. Kun on synnytys Kuninkhaalisessa Talossa Kuninkas kans kuttuu hallituksen konseljhiin missä hän ilmottaa lapsen nimen ja tittelin
- olla puhheenjohtaja Ulkomaanlautakunnassa, orgaani ulkomaanpuliittisile neuvotteluile hallituksen ja valtiopäivän välissä. Lautakunta kokkointuu Kuninkhaalisessa Linnassa.
- tehhä valtiovierailuja. Kuninkas eustaa Ruottia kun kuninkhaala on valtiovierailuja maassa ja ulkomaila. Valtiovierailut perustavat henkilökohtaisia suhteita maitten välissä ja pyrkivät lissäämhään vaihtoja eri aloila. Net suunitelthaan yhteisymmäryksessä hallituksen kans, olletikki Ulkomaandeparttementti, ja markkeeraavat ette on hyviä suhteita maitten välissä.
- Kuninkas ottaa vasthaan monta kertaa vuessa uusia vasta tulheita ulkomaan ambasadööriä juhlalisilla audiensila. Perinerikhaassa seremoniassa ambasadööri kulkee paraativaunussa Kuninkhaalisheen Linhaan missä valtionpäämies ottaa vasthaan ja pittää juhlalisen audiensin. Kansanvälinen käytäntö on ette kun virkhaan astuva ambasadööri on jättäny krediittipreivinsä isäntämaan valtionpäämiehele vasta sillon hän saattaa muoolisesti toimia maassa.
Ruottin intressitten eistäminen
Kuninkas on töissä eistämässä Ruottin etuja ja hällä on laaja eustajan ohjelma Ruottissa. Suunittelu perustuu sekä omhiin alotheishiin ja suurheen lukumäärhään kyselyitä osalistua erikoisissa tilaisuuksissa eri yhteiskunnan sektorila. Kuninkasperheen muut jäsenet tukevat aktiivisesti Kuninkasta valtionpämiehen rollissaan. Julkinen ohjelmatoiminta kattaa monta eri aloja:
- ulkomaan suhteita monen maitten eustajitten kans
- kotimaan suhteita paikalisten, alueelisten ja kansalisten viranomhaisitten ja organisasjuunitten eustajitten kans
- suhteita ruottalaisen elinkeinoelämän kans
- valtion puolustus
- luonon- ja miljöötiete, tutkimus ja kulttuuri
- hyväntekeväisyyttä kuninkhaalisten stiftelsitten kautta
Kuninkhaalinen kulttuuriperine
Valtionpäämiehen tehtävhiin kuuluu kans ette tehhä kuninkhaaliset linnat ja niihin liittyviä maa-alueita yleisön käytettäväks, kuten kans ette hallita, hoitaa ja näyttää laajoja valtiolisia irtaimistokokoelmia. Paitti net 10 linnaa missä on arvokhaita kokoelmia joita vuosittain näytethään monele miljoonale vierailijoile, Kuninkas hoitaa ja huoltaa suuria parkki- ja mettäalueita Stockholmissa ja sen läheisyyessä.
Julkinen eustus
Joka vuosi Kuninkaspere tarjoaa eri muotojen eustusillalisia Kuninkhaalisessa Linnassa. Vierhaat eustavat julkista Ruottia ja henkilöitä mitä Kuninkaspere on kohanu maassa reisuitten aikana. Elinkeinoelämän, tietheen, urheilun, kulttuurin ja meetian eustajia tarjothaan kans Linhaan.
Kruununperijän rolli
Kruununprinsessa astuu tilapäisesti valtionhoitajaks kun Kuninkhaala on estheitä suorittaa hänen tehtäviä valtionpäämiehenä, esimerkiks ulkomaanreisun aikana kaukhaisheen eli reisun takia vaikehaan paikhaan. Kruununperijänä Kruununprinsessa valmistatutuu hänen rolhiin valtionpäämiehenä monela eri tavala ja on töissä Kuninkhaan kans ette silla tavala saa ymmärystä ja tietoja kansalisista ja kansanvälisistä kysymyksistä. Paitti hänen omia ohjelmantoimintoja hän osalistuu Ulkomaanlautakunnassa ja konseljissa sekä valtioseremoniissa kuten ulkomaalta tuleva valtiovierailu, valtionpäivän avajaiset ja kansalispäivänfiiraus. Yhessä Prinsi Danielin kans Kruununprinsessa suorittaa kans julkisia ulkomaan vierailuja, joita tehhään yhteisymmäryksessä hallituksen kans.
Kuninkasperheen osalistumista ja suojelua
Paitti valtioseremonialisia ja eustavia tehtäviä perustuslain mukhaan Kuninkaspere osalistuu eri tavoila tärkeihin yhteiskunnankysymykshiin. Osalistumalla ja suojelun taustavaikuttajana eistethään sitä työtä mitä organisasjuunit, yhistykset ja laitokset suorittavat.
H.M. Kuninkas Carl XVI Gustaf
KLIMAATTI, MILJÖÖ JA LUONTO
Kuninkas on syvästi sitoutunu klimaatti- ja miljöökysymykshiin ja hällä on laajoja tietoja näistä molemista alueista. Kuninkas in vuelta 1988 puhheenjohtaja Mailman Luonnon Säätiön Ruottin organisasjuunissa, WWF. Moni Kuninkhaan ohjelmapistheistä viimi vuosien aikana käsittävät Ruottin maa- ja mettäviljelystä sekä kalastuskysymyksiä. Se koskee esimerkiks ette kehittää ruottalaista ruokaa otsikon alla ”maasta pöythään”. Kuninkas on kans syvästi sitoutunu Ruottin mettäkysymykshiin ja mettäelinkeinon maholisuuksia muuttua kestävämphään bioekonomhiin ja fusiilipuhtaaks yhteiskunnaks, esimerkiks biopolttoainheen kysymyksiä ja kestävän asuntorakentamisesta.
SKAUTTILIIKE JA NUORTA JOHTAJUUTTA
Kuninkas on lapsuuvesta asti ollu mukana erinlaisissa skauttiaktiviteetissä sekä Ruottissa ette ulkomaila. Kuninkas on kunniapuhheenjohtaja Scouterissa ja vuelta 1977 kunniapuhheenjohtaja World Scout Foundationissa. Kuninkhaan 60-vuotispäivän eelä perustethiin Konung Carl XVI Gustafs Insamlingsstiftelse Ungt Ledarskap, jonka tavote on ette eistää nuorten koulutusta johtajuuessa, sillä arvoperustheela mitä tullee esile skauttiliikheessä. Se tapahtuu jakamalla stipendiä nuorile johtajile jokka on sen hyvin ansainheet ja voivat jatkaa koulutusta johtajuuessa, tukea skauttiliikheen johtajuuskoulutukselle sekä tukea nuorten ihmisten johtajuuen kehitykselle ja koulutukselle elinkeinoelämässä, julkisessa sektorissa ja aatheelisissa organisasjuunissa.
TEKNIIKKA- JA TEOLISUUSKEHITYS
Kuninkas on monena vuotena johtanu delegasjuunireisuja, niin kututtuja Royal Technology Missions, Kungl. Ingenjörsvetenskapsakademien, IVA:n johola. Tavote näilä delegasjuunireisuila on ette, yhessä tutkimuksen, elinkeinoelämän ja viranomhaisitten eustajitten kans, tutkia teknoloogista ja teolisuuven taitoa sekä stimyleerata yhteistyöhön näilä aloila.
H.M. Drottninki Silvia
WORLD CHILDHOOD FOUNDATION
Vuona 1999 Drottninki otti päätöksen ette perustaa stiftelsin World Childhood Foundation. Stiftelsi, missä Drottninki on kunniapuhheenjohtaja ja missä kans Prinsessa Madeleine toimii, pittää pyrkiä paranthaan eelytyksiä suojattomile lapsile ja lapsile jokka on vaarassa kokea väkivaltaa ja seksuaalista väärinkäyttöä. Stiftelsi on vuosien aikana antanu tukea yli 1000 prujektile hyvin monessa maissa.
GLOBAL CHILD FORUM
2009 Kuninkaspere perusti Global Child Forum. Stiftelse on fuurymmi joka elinkeinoelämässä lissää tietoja lasten oikeuksista ja tukkee yrityksiä ette tehokhaitten neuvoitten avula sisältää nämät näkökulmat heän toiminthoin.
SILVIAHEMMET
Drottninkin alotheela perustethiin 1996 stiftelse Silviahemmet. Drottninki on johtokunnan puhheenjohtaja. Stiftelse Silviahemmet eistää tutkimusta ja koulutusta ja yhteistyössä Sophiahemmet Högskolanin ja Karolinska Institutetin kans harjotethaan avustuskäsittelijän, siukkahoitajan, siukkasysterin, arbetsterapeutin, fysioterapeutin ja lääkärin koulutusta demensihoijon alala. Silviahemmet serttifieeraa kans kokonhaisia hoitoyksiköitä demensihoijossa.
MENTOR FOUNDATION
Vuona 1994 Drottninki perusti stiftelsin Mentor International Foundation, jonka tavotheena on ette lua nuorile ittetuntoa ja voimaa ette kasvaa mentoritten kautta. Visjuuni on mailma, missä nuoret saattavat kasvaa ja kehittyä terhveenä ja ilman huumeita. Mentorin ohjelmassa on Ruottissa osalistunu yli 100 000 nuorta. Mentoria on Ruottin lisäks Saksassa, Englantissa, Litauenissa, Lettlandissa, Amerikassa ja Danskassa. Sen lisäks Mentor Arabia on alueelisena koordinaatturina 22 arabimaitten toiminoissa. Drottninki on Mentor International Foundationin puhheenjohtaja ja Mentor Swedenin kunniajäsen.
H.K.K. Kruununprinsessa Victoria
FN:IN GLUBAALISET TAVOTHEET KESTÄVÄLE KEHITYKSELE
Tammikuussa 2016 FN:in sillon oleva pääsihteeri Ban Ki-moon nimitti Kruununprinsessan yheksi 17:sta FN:n glubaalisen tavotheitten kestävän kehityksen ambasadööriks Agenda 2030:n kehässä. Sustainable Development Goals Advocacy Groupin ambasadööritten tehtävä on ette eri välinheilä eistää FN:in glubaalisia tavotheita. Kruununprinsessa on nykysin alumniambasadööri ja jatkaa työtään olletikki kysymyksitten kans jokka koskevat vettä ja terhveyttä.
LAPSET JA NUORET
Kruununprinsessa on erittäin aktiivi lasten ja nuorten asioissa. Kruununprinsessaparin häitten jälkhiin vuona 2010 Kruununprinsessa ja prinsi Daniel perustit Kruununprinsessaparin stiftelsen, joka työskentellee authaan lapsia ja nuoria Ruottissa, jonka tavotheena on ette estää diskrimineerinkiä ja eistää hyvvää terhveyttä.
Kruununprinsessa Victorian Fond perustethiin vuona 1997, ja sen tavote on ette maholistaa lapsia ja nuoria joila on toiminanrajotheita ja/eli kruunisia tautia ette saa aktiivisen vapaa-aijan.
KANSANVÄLINEN RAUHANTYÖ
Kruununprinsessa Victoria on erityisesti sitoutunu kriisi ja konfliktin käsittelhyyn, avustustyöhön ja kansanvälisen rauhaneistämisen toiminthoin. Hän on ollu mukana useaman kerran eri FN:in yhteyvissä.
H.K.K. Prinsi Daniel
TERHVEYSKYSYMYKSIÄ
Prinsi Daniel keskittyy voimakhaasti terhveyskysymykshiin, aina lahjotuskysymyksistä alotteishiin, kun Prins Daniels lopp ja Idrottens dag, joita järjestethään vuosittain, ette sillä tavala saa enemän nuoria liikkumhaan ja houkuttelemhaan heitä iidrothiin. Prinsi Daniel on Hjärt-Lungfondenin johtokunnan kunniapuhheenjohtaja ja on antanu nimen Prinsi Danielin tutkimusrahotuksia nuoremile luppaavile tutkijoile.
Kesälä 2016 Prinsi Daniel lanseerasi Kruununprinsessaparin alotheen Generation Pep yhessä ruottalaisten yritysten, stiftelsitten ja aatheelisten organisasjuunitten kans. Visjuuni on, ette kaikila Ruottin lapsila ja nuorila pittää olla maholisuus ja halu ette ellää aktiivista ja terhveelistä elämää. Generation Pep pyrkii levittämhään tietoja, inspireeraamhaan ja tukemhaan sekä lapsia, nuoria, vanheempia ja muita raahvaita lapsitten läheisyyvessä.
YRITTÄJYYS
Prinsi Daniel on kans mukana yrittäjyyskysymyksissä ja pyrkii eistämhään nuorten yrittäjyyttä. Prinsi vierailee vuosittain nuorten yrittäjyyven SM-kilpailussa ja on Ung Företagsamhetin kansalisen johtokunnan jäsen.
Prince Daniels Fellowship-prujekti ja yrittäjyysohjelma käynistethiin vuona 2013. Prujekti on Prinsi Danielin ja Kungl. Ingenjörsvetenskapsakademien, IVA:n pitkäaikhainen yhteistyö. Yhessä yrittäjitten ja yritysjohtajitten kans Prinsi vierailee Ruottin jymnaasieissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa innostamassa nuoria yrittäjyytheen.